Search results for "tunne-elämän kehitys"

School grades as predictors of self-esteem and changes in internalizing problems: A longitudinal study from fourth through seventh grade

2020

This longitudinal study of 562 students (from ages 10 to 13) investigated whether developmental changes in internalizing problems (emotional and peer problems) can be predicted by school grades in mathematics and language arts and whether these predictive relations are mediated by students' self-esteem. The data comprised of teacher-rated internalizing problems, grades in math and language arts, and student self-ratings of self-esteem. The latent change score modeling indicated that math grades positively predicted self-esteem. Furthermore, lower self-esteem was related to an increase in internalizing and emotional problems in the total sample, and to an increase in peer problems in boys. T…

Varhaiskasvatushenkilöstön käsityksiä lasten tunteiden säätelytaitojen kehittymisestä – Käytäntöön integroitu koulutus ammatillisen kehittymisen tuke…

2021

Lapset tarvitsevat aikuisen tukea oppiakseen säätelemään tunteitaan. Jotta varhaiskasvatuksen ammattilainen voi tarjota lapsille monipuolista ja sensitiivistä tunteiden säätelyn tukea osana pedagogista toimintaa, häneltä odotetaan oman roolin tiedostamista lapsen tunteiden kanssasäätelijänä. Lasten tunteiden säätelytaitojen tukeminen pedagogisessa toiminnassa rakentuu kanssasäätelijän teoreettiselle tiedolle ja vaatii sen soveltamista käytännössä. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu, millaisia käsityksiä varhaiskasvatushenkilöstöllä on tunteiden kanssasäätelystä, ja kuinka käsitykset muuttuvat, kun heidän tietopohjaansa tunteiden kanssasäätelystä vahvistetaan työhön integroidun koulutuskokon…

The joint effects of parenting styles and the child's temperamental characteristics in children's social-emotional development

2016

This research examined the joint effects of parenting and the temperamental characteristics of children on their social-emotional development during their early school years. Three studies, focusing on different aspects of social-emotional development as well as on different temperamental characteristics, were carried out. The first study investigated the extent to which mothers' and fathers' parenting styles differently impact their children's social-emotional development, based on the children's tendency to show signs of social withdrawal. The second study focused on the different impacts of parenting styles on children's emotional expression, depending on the children's temperament type.…

Yläkoulun oppilaiden kouluun kuulumisen kehityskulut 7. luokan alusta 8. luokan alkuun : kehityskulkujen yhteys oppilaiden käytösoireisiin

2016

Kouluun kuuluminen on yksi oppilaiden tunneperäisen kiinnittymisen osa-alue. Sillä viitataan oppilaan kokemuksiin siitä, miten hän tulee hyväksytyksi, arvostetuksi, mukaan otetuksi ja tuetuksi koulun sosiaalisessa ympäristössä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan henkilökeskeisesti kouluun kuulumisen kehityskulkuja 7. luokan alusta 8. luokan alkuun 485 oppilaan vastaukset sisältävällä kyselyaineistolla. Lisäksi tutkitaan, millaisia yhteyksiä kouluun kuulumisen kehityskuluilla on oppilaiden raportoimiin käytösoireisiin. Aineistosta oli tunnistettavissa kaksi erilaista kouluun kuulumisen kehityskulkua. Ensimmäisessä ryhmässä, johon kuului 94 prosenttia oppilaista, lähtötaso oli 7. luokan alussa…

Access-Awareness-Agency (AAA) Model of Music-Based Social-Emotional Competence (MuSEC)

2019

Social–emotional competence (SEC) is a set of psychological resources, highly relevant for adaptive growth and wellbeing. Music has been argued to support social–emotional skills, yet there is little theoretical consensus about the underlying impact mechanisms and the special nature of music as a medium for SEC. This article presents a theoretical model of music-based SEC that combines research from general SEC models with music-specific literature from music psychology, music education, music therapy, and music for health and wellbeing. The proposed access-awareness-agency (AAA) model defines music-based social–emotional competence (MuSEC) as interplay of embodied access, reflective awaren…

Pedagogisia merkityksiä koulun musiikintunneilla perusopetuksen yläluokkien oppilaiden näkökulmasta

2011

Emotional intelligence in Greek teacher education : Findings from a short intervention

2021

AbstractEmotional intelligence (EI) is widely known to be crucial for professional development in education, and it is a curricular component of Greek teacher education. Still, there is little information available on student teachers’ EI. The aim of this study was to explore whether student teachers’ trait EI can be developed through a two-week, EI-focused intervention. The study followed a quasi-experimental design with a mixed method approach, using the Trait Emotional Intelligence Questionnaire-Short Form (Greek version) (N = 42) and reflective emotion diaries (N = 19). The participants were third-year undergraduate students studying primary education and teaching at the University of C…

Resurssierityislastentarhanopettaja lapsen sosioemotionaalisen kehityksen tukijana

2015

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää resurssierityislastentarhanopettajan työnkuvaa lapsen sosioemotionaalisen kehityksen tukijana. Tästä näkökulmasta tutkimuksessa kartoitettiin relton toimenkuvaa ja työn tavoitteita. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia sosioemotionaalisia tuen tarpeita lapsilla oli ja miten relto tuki heidän kehitystään päiväkodissa. Lisäksi tutkittiin, miten kolmiportaisen tuen malli näkyi resurssierityislastentarhanopettajan työssä sosioemotionaalista tukea saavan lapsen kanssa ja minkälaista yhteistyötä resurssierityislastentarhanopettaja teki sosioemotionaalista tukea saavan lapsen kanssa toimiessaan. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena etelä–s…

Luokanopettajien ja luokanopettajaksi opiskelevien kokemuksia ja näkemyksiä oppilaiden tunteiden kohtaamisesta

2009

Lastentarhanopettaja lasten autonomian tukijana varhaiskasvatuksessa

2018

Pyrkimys autonomisuuteen on yksi ihmisen psykologisista perustarpeista, joka alkaa kehittyä noin kahdesta ikävuodesta eteenpäin. Autonomiaa on kuitenkin tutkittu empiirisesti hyvin vähän varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tarkastelemme tässä laadullisessa tutkimuksessa 4–5-vuotiaiden lasten autonomiaa päiväkodissa lastentarhanopettajien näkökulmasta havainnointien ja haastatteluiden sekä lastentarhanopettajien päiväkirjojen ja kirjoitelmien kautta. Tutkimustehtävänämme on selvittää, miten lastentarhanopettajat ymmärtävät lapsen autonomian ja mitä pedagogisia keinoja he käyttävät autonomian tukemisessa. Tutkimusaineisto on analysoitu laadullista sisällönanalyysia ja narratiivista analyysia hyö…